Aulangon palvelut 
Luonto
|
Luonto
|
 |
 |
 |
|
Aulangon Puistometsä ja sen vuosisatoja vanha viisaus ovat houkutelleet vieraita jo 1880 luvulta saakka! Aulangon hyvinhoidetut rantaboulevardit, puistoalueet ja järvet tarjoavat oivan mahdollisuuden nauttia ja liikkua luonnossa. Aulangon luonnonsuojelualue oli englantilaistyyppinen maisemapuisto ja on nyt puistojen kaupungin, Hämeenlinnan, kruunu. Legendaarinen Aulanko kuuluu Suomen ensimmäiseen Kansalliseen kaupunkipuistoon, joka on yksi hämeenlinnan ylpeys. Aulangon luonnonsuojelualue perustettiin 1930 ja laajennettiin vuonna 1991. Aulangon 152,5 hehtaarin laajuinen luonnonsuojelualue on Metsähallituksen hallinnassa. Aulangon luonnonsuojelualueeseen kuuluu vuosina 1883 - 1926 rakennettu englantilaistyyppinen puisto, joka rakennuksineen kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin. Jotta maisema säilyisi edelleenkin avarana ja puistomaisena, puistometsää hoidetaan aktiivisesti. Puistometsän ohella luonnonsuojelualueeseen kuuluu luonnontilaista metsämaisemaa. Aulangon puistometsällä on ollut suomalaiseen puistokulttuuriin huomattava vaikutus. Luonnonsuojelualueen tarkoituksena on, paitsi suojella Aulangon linnavuorelta avautuvaa kansallismaisemaa, englantilaistyyppistä kartanopuistoa ja siihen kuuluvia metsiä, myös mahdollistaa alueen käyttö luontoharrastukseen. Ulkoilijoita varten Aulangolla on useita merkittyjä reittejä ja näköalapaikkoja. Aulangon puistometsä nähtävyyksineen sekä Aulangonvuoren näkötornista avautuva kansallismaisema houkuttelevat alueelle vuosittain yli 600 000 kävijää. Alue sopii erityisesti päiväretken kohteeksi. Aulangon alue kuuluu eteläiseen havumetsävyöhykkeeseen, jossa karut ja viljavat metsätyypit vaihtelevat. Aulangon luonto on kuitenkin poikkeuksellisen rehevää ja luonnonsuojelualueelta löytyvät lähes kaikki Suomessa luonnonvaraisena esiintyvät jalopuulajit. Alueen monipuoliseen linnustoon kuuluvat muun muassa puukiipijä, pikkutikka, pähkinähakki, lehtopöllö, hippiäinen ja useita tiaislajeja. Myös luonnonsuojelualueen ympäristön luonto on rehevää. Siellä kasvavat muun muassa harvinaiset ja rauhoitetut kynäjalava sekä hämeenkylmänkukka. Lähialueilla esiintyy myös liito-oravia. Vuoden 2001 marraskuussa luonnonsuojelualueella riehui Janikaksi nimetty myrsky, joka kaatoi useita puita ja jopa kokonaisen metsikön. Myrskyn runtelemien alueiden annetaan metsittyä luontaisesti. Myrskyn jättämiä jälkiä voi parhaiten nähdä Molkkarinmäen alueella. Puita kaatui myös Aulangonvuorelta sekä Aulangonjärven rannalta Aulangonniemestä. Puistometsän kiehtova luonto Puistometsän alueella kasvaa useita erikoisuuksia. Tällaisia ovat mm. visakoivikot ja ulkomaisten puulajien metsiköt. Istutetuista puista parhaiten ovat säilyneet erityisesti pihdat, lehtikuusi, douglaskuusi, lehmus, vaahtera, saarni ja jalava. Luontaisesti syntynyt, Ruusulaaksossa sijaitseva laaja pihlajametsikkö on harvinaisuus. Puistometsäalueella on lisäksi nähtävissä erilaisia, tavallisesta poikkeavia puulajien muotoja, kuten suru- ja pallokuusia. Monipuoliseen linnustoon kuuluvat mm. puukiipijä, pikkutikka, pähkinähakki, lehtopöllö, hippiäinen ja useita tiaislajeja. Luonnonsuojelualueella on sallittua: - Liikkuminen jalan ja hiihtäen Luonnonsuojelualueella on kiellettyä: - Roskaaminen Kansallinen kaupunkipuisto Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto on Suomen historian ja suomalaisen luonnon 'näyteikkuna'. Se kertoo havainnollisesti maamme sivistyksellisestä, taloudellisesta ja sosiaalisesta kehityksestä sekä kulttuurisista virtauksista. Luonnonympäristössä on sekä erämaa-Suomen, vauraan kulttuuri-Suomen että runebergiläistopeliaanisen maisemaihanteen elementtejä. (Lainaus on ympäristöministeriön tekstistä Hämeenlinnan kansallisen kaupunkipuiston erityismerkityksestä). Hämeenlinnan upea puistomaisema Vanajaveden äärellä sai tammikuussa 2001 merkittävän tunnustuksen, kun Vanajaveden laaksoon kuuluvasta kansallisesti arvokkaasta maisemakokonaisuudesta muodostettiin Suomen ensimmäinen ja maailman toinen kansallinen kaupunkipuisto. Perustamisen myötä Hämeenlinna on sitoutunut myös jatkossa vaalimaan alueen arvokasta puisto- ja kulttuurihistoriallista perintöä sekä arvoja. Yhtenäinen, noin kuusi kilometriä pitkä ja leveimmillään viiden kilometrin levyinen kaupunkipuisto Vanajaveden ympärillä alkaa aivan rakennetun kaupunkikeskustan sisältä ulottuen aina laajoihin yhtenäisempiin metsäalueisiin. Keskustasta linnan kautta Aulangolle jatkuvan puiston maa-ala on 738 hehtaaria. Hämeenlinnan kaupunki ja valtio omistavat pääosan puiston alueesta, mutta mukana on myös muita toimijoita ja yksityisiä maanomistajia kaiken kaikkiaan noin 20 kpl. Aulanko on osa Suomen ensimmäistä Kansallista kaupunkipuistoa. Aulangon muodostama kokonaisuus on pinta-alaltaan laajin osa kansallista kaupunkipuistoa.
Kansallinen kaupunkipuisto http://www.hameenlinna.fi/Asuminen-ja-ymparisto/Kansallinen-kaupunkipuisto/ |
